627 mailia ja 45 puhelua

Yövyimme Grand Canyonin ja Las Vegasin välissä Kingman-nimisessä paikassa. Emme tiedä paikasta oikeastaan mitään, sillä kun saavuimme ja lähdimme, oli pimeää. Hyvä kun muistimme paikan nimeä, kun sitä tiedusteltiin Inspection Stationilla vasta vähän aikaa eteenpäin ajettuamme.

Kingmanissa yläkerran naapuriksemme saimme pakkoneurootikon, joka aloitti rituaalitoimintonsa juuri, kun olimme käymässä yöpuulle. Pakkotoimintojen suorittamiseen kuului muun muassa edestakainen ravaaminen ja kantapääkävely sekä tavararoiden raahaminen ja siirtely. Puuhastellessaan naapuri pudotteli raskaita esineitä lattialle, mikä ehkä oli syy toimintojen aloittamiseen yhä uudelleen. Askareet yläkerrassamme lienevät jatkuneen läpi yön, mutta me alakerrassa nukahdimme lopulta kolmen aikaan lukuun ottamatta Tupua, joka nukkui sikeästi metelistä huolimatta.

Heräsimme siis 6:30 hyvin pirteinä edessä häämöttävään ajoon, jonka arvioitu kesto oli  9,5 tuntia ilman ruuhkia ja lepotaukoja.

Tauolla ensimmäisten 193 mailin jälkeen.

Taukopaikalla näimme kalkkarokäärmemainoksen. Näitäkään otuksia emme nähneet.

Matka kuitenkin sujui yllättävän jouhevasti kunnes muistimme, että meillä ei ollut vielä kattoa päämme päälle seuraavaksi yöksi. Luulimme olevamme hyvissä ajoin liikenteessä, kun aloitimme majapaikan etsimisen jo varhain iltapäivällä. Soittelimme Karenin ehdottamat ja matkaoppaiden listaamat San Franciscossa sijaitsevat hotellit läpi. Tunnelma ja meteli autossa oli välillä kuin puhelinmyyjien avokonttorissa, kun suoritimme soittourakkaa kahdesta kännykästä.

Lopulta meitä 44 puhelun jälkeen lykästi, ja pääsimme varaamaan matkamme kalleimman hotelliyön. Ennen ilouutisen vahvistumista jouduimme kuitenkin vielä jännittämään, kun hotellin respan Kassem kävi mittaamassa, mahtuuko ainoaan vapaaseen huoneeseen todella heteka kolmannelle majoittujalle. Koska hotellista ei voitu soittaa takaisin kansainväliseen numeroon ja koska kenttää oli erittäin vaihtelevasti, piinamme jatkui miltei San Franciscon rajalle asti. Vahvistaessaan positiivisen hetekamittaustuloksen Kassem kertoi meille, että kaupungissa on konventti, jonka vuoksi kaikki hotellit ovat ylibuukattuja (ja hinnat ilmeisesti kaksinkertaistuneet).

Ajettujen 627 mailin loppuvaiheilla yleistä jännitystä lisäsi Hertta, joka ensin varovasti ilmoitteli lähenevästä hiukomisestaan ja viimeiset metrit kirkui huutavaa nälkäänsä. Nuukina tyttöinä olimme laskeneet tarkoin Hertan ravinnontarpeen, sillä olimme etukäteen sopineet, että Hertta voidaan palauttaa nälissään. Emme kuitenkaan joutuneet työntämään Herttaa perille sanfranciscolaisessa ylämäessä ja pääsimme turvallisesti Unionin Squaren kulmilla sijaitsevaan hotelliimme. Hyvästellessämme Hertan, josta oli tullut matkan aikana perheenjäsen, Hertan matkamittari näytti yhteisen taipaleemme pituudeksi 2.382 mailia.

Illalla tutustuimme hotellimme ympäristöön, joka vaikutti olevan värikäs ja tapahtumien keskipisteessä. Illallisen jälkeen kävimme vastapäisessä liköörimyymälässä mässyostoksilla. Kauppareissusta kehkeytyi elämämme kummallisin. Meidät nähdessään myyjä purskahti nauramaan eikä meinannut saada nauruaan loppumaan edes meitä palvellessaan. Taisimme olla liikkeessä ainoat selväpäiset ihmiset, sillä kanssa-asikkaat ja kaikki myyjät tuntuivat olevan enemmän tai vähemmän sekaisin ja hilpeitä. Kaupan nuorempi myyjäsetä avasi meille ostamamme iltaviinipullon ystävällisesti mutta hihitellen hädin tuskin selviytyen tehtävästään.

Onkohan avatun pullon kanssa jalkaisin liikkuminen laitonta?

Kotimatka kaupasta tien toisella puolella sijaitsevalle hotellillemme keskeytyi äkisti, kun kadut täyttyivät hälytysajossa olevista paloautoista ja letkuja kantavista palomiehistä. Lisäksi lyhyellä kotimatkallamme näimme huumekauppiaita, ja koditon myi meille Street Sheet -lehtistä. Ei taida tästäkään yöstä näillä kulmilla tulla reissumme rauhallisinta.

Tuliko ne hakemaan meidän pulloa vai onko hotellimme tulessa?

Last supper.

 Päivän opetukset:
- Pyri välttämään yläkerran naapurit majoittumalla itse ylimmässä kerroksessa.
- Varaa aina hotelli hyvissä ajoin ennakkoon, sillä et voi koskaan tietää, missä on konventiolaisia.
- Jos bensagallonan hinta vaihtelee kolmen dollarin molemmin puolin, ylimääräinen varagallona voi lopulta muodostua verrattain erittäin edulliseksi. Sijoita siihen.