Melkein 194 mailia katvealueella

Selvisimme hengissä ensimmäisestä yöstä sarjamurhaajamotellissa. Hertan yö meni vielä paremmin, sillä neiti oli yön aikana löytänyt herraseuraa. Jäähyväiset olivat viileän asialliset.

Hertta herraseurassa sarjamurhaajamotellin edustalla.

Edellisenä päivänä Carmelille annettu tuomio pysytettiin voimassa lyhyen kiertoajelun jälkeen. Tänne tullaan kolmenkymmenen vuoden päästä takaisin miljonäärisetämiesten kainalossa.

Testasimme tänään Hertan ajettavuutta Pacific Highway 1:llä. Hertta kiihtyy ylämäessä erittäin huonosti, mutta kulkee tarvittaessa myös käsijarru päällä. Pacific Highwaylla maisemat vaihtuivat meidän kasvillisuustieteen tuntemuksen mukaan tundrasta boreaaliseen ja nahkealehtiseen kasvillisuuteen. Hespe kokeili rallikuskin taitojaan mutkaisilla ja mäkisillä teillä, ja edelleen ollaan hengissä, tosin Päivikki voi hieman pahoin (voi tosin myös johtua tämänpäiväisestä sipseistä ja suklaasta koostuvasta ruokavaliosta).

Mutka Cono Surissa ei kun Big Surissa.

Kaukana sivistyksestä ja työpuheluiden tavoittamattomissa.

Päivän oudoimmat tyypit tavattiin Pacific Highwayn varrella jossakin whale watchers pointissa, johon jouduttiin pysähtymään juomaostoksille. Juoma oli hajusta päätellen kaupan setämiehillekin maistunut. Vaan ei ihme, kun valaista ja kännyverkosta ei ole tietoakaan.

Gurlzit ennen nesteytystä.

Huomiselle suunniteltu sukellus sai yllättävän kolauksen teknisten ongelmien johdosta. Osoittautui, että Pacific Highway on toistasataa mailia katvealuetta ja kommunikointi tapahtuu perinteisillä kolikkopuhelimilla, joiden toimivuudesta päätellen ollaan edelleen kirjekyyhkyjen varassa. Kun lopulta illan jo hämärtyessä löysimme toimivan kolikkopuhelimen, kävi ilmi, ettei paatteja lähdekään perjantaina. Ainakaan huomenna emme siis sukella.

Kuuleeko USA? Täällä Tupu.

Auringon laskettua taakse jäivät San Luis Obispo, Santa Maria ja Solvang viinitiloineen. Ei niissä varmaan mitään nähtävää ollut. Santa Barbarassa onnisti vasta viidennen sarjamurhaajamotellin kohdalla. Aamulla eteenpäin ja uusiin seikkailuihin (ei välttämättä Santa Barbarassa).

Hectorin hellässä huomassa.

Päivän opetukset:
- Jos kyylää riittävän kauan, joutuu vaihtamaan kyylättävän kanssa vähintään pari sanaa.
- "Ei se varmaan olisi täällä töissä, jos se olisi yhtään fiksumpi."
- Älä soita mihinkään. Puhelimet ja puhelinnumerot eivät toimi.