L.A. without a Map

Koska LA ei tosiaan ole tylsä eikä täällä tekeminen lopu, tänään tiistaina oli viimeisen varsinaisen LA-päivän päätteeksi nähtävä ja koettava kaikki mahdollinen, jota ei vielä oltu nähty tai koettu. Emme onnistuneet tehtävässä kuin hyvään alkuun. Sitä ennen oli vielä hyvästeltävä hotellihuone upeine näkymineen ja love seat sofineen. Menetyksessä meitä lohdutti Hertta, jonka saimme taas vahingoittumattomana allemme hotellin autotallista.

LA Downtown Skyline kuvattuna hotellin sundeckiltä.

Tupu ratissa vietimme päivän autossa, kuten paikallisiin tapoihin kuuluu. Nähtävyydet ja maisemat vaihtuivat välillä ruuhkassa erittäin hitaasti. Toisaalta osa vilahti ohi niin nopeasti, ettemme ole vieläkään nähneet kohdetta (kuten Viper Room). Osan ohi ajoimme varmuuden vuoksi useampaan otteeseen. Erikoismaininnan ansaitsee Beverly Hills hotel, joka on nyt nähty lähes kaikista mahdollisista kuvakulmista (ei kuitenkaan vielä LAPD:n helikopterista - tämäkin proggis on meiltä vielä kesken).

Beverly Hillsissä on leveät kadut.

Beverly Hills Hotel etuviistosta.

Tupun LA by car -kiertoajelulla kävimme Beverly Hillsin lisäksi tiettävästi myös Bel Airissa ja ajelimme Mulholland Drivea, jolta oli upeat maisemat. Ghettoa ihmettelimme Päivikin harmiksi ainoastaan freewaylta turvallisen välimatkan päästä.

Sen sijaan Hollywood Signin näkeminen ei ollut helppo rasti, sillä netistä etukäteen katsomistamme hyvistä näkymä- ja kuvauspaikoista mikään ei onnistunut erinäisten road blockien ja ilkeiden park rangerien ansioista. Lopulta suunnistimme kyltille ilman karttaa ja parempaa tietoa.

Kyltti!

Lisäksi tuli tsekattua ohimennen myös Downtown päivänvalossa.

LA Downtown hieman lähempää.

Tätä kuvaa ei ole lavastettu!

Tänään olemme muuten kärsineet enevässä määrin on the road -syndroomasta. Oireisiin kuuluu unohtelu, kadottelu, yleinen epäjärjestelmällisyys ja hetkelliset mielenhäiriöt. Varsinkin Hespeltä on koko ajan jotain kadoksissa (lompakko jatkuvasti), Tupultakin vähän väliä ja Päivikki ei muista matkakumppaneidensa nimiä sekä murahtelee öisin.

Illaksi ajelimme Hermosa Beachille, joka vaikuttaa oikein viihtyisältä paikalta. Koska suunnitelmissa on huomiselle biitsipäivä, on säätiedotteita katsomatta odotettavissa pilvistä säätä. Sarjamurhaajamotelli on murhaajien kannalta erittäin lupaava ja ilmeisen ylibuukattu. Rynnimme varoittamatta ja pahaa-aavistamatta niin ikää pahaa-aavistamattomien aasialaisten huoneeseen. Lopulta saimme ihan oman huoneen. Hotellin respassa oltiin pahaa-aavistamattoman tietämättömiä näistä aasialaisista hotellivieraista ja myös meiltä tiedusteltiin heidän henkilöllisyyttään.

Epätoivoiset auringonlaskun metsästäjät. Aurinko ehti tänäänkin pudota horisontin väärälle puolelle meidän päästessä rantaan Hermosa Beachillä.

Päivän opetukset:
- Älä oleta, että jokin tietty reitti on käytettävissä.
- KORVATULPAT!!!
- Laita aina sarjamurhaajamotellissa varmuusketju päälle, sillä huoneeseesi saatetaan tietämättäsi majoittaa myös muita matkaajia.