maanantai 27. syyskuuta 2010

Muutos matkasuunnitelmiin: Jamaica

Tänään päädyimme viimeisen kokonaisen lomapäivän kunniaksi Jamaicalle. Ennen tähän johtanutta kommellusten sarjaa ja jännitystä New Yorkin ruuhkaisessa liikenteessä saimme kuitenkin nauttia melkein kokonaisesta helteisestä päivästä The Cityssä.

Olimme pirteinä varhain seitsemältä aamulla New Yorkissa. Kuten arvata saattaa, Tupu oli nukkunut lennon ajan makeasti, kun taas Päivikin ja Hespen uniongelmat ja huonosti nukutut yöt huipentuivat unettomaan yöhön American Airlinesin huonoissa penkeissä Tupun tuhistessa keskipaikalla. 

Toisin kuin söpö mutta tietämätön lentokenttätyöntekijä antoi meidän ymmärtää, JFK:n lentokentällä on kuin onkin matkatavarasäilytys. Jotta päivämme New Yorkissa ei muodostuisi urheilusuoritukseksi, jätimme osan käsimatkatavaroistamme, joita luonnollisesti oli valtavasti, säilytykseen. Operaatio kesti noin kolme varttia, kun esitimme passimme, boarding cardimme ja luottokorttimme, ja tavarasäilytyksestä tehtiin sopimus kahtena kappaleena. Lisäksi meidät kuvattiin kyseistä asiakirjaa varten. Kuten arvata saattaa, nämä otokset ovat reissumme edustavimpia valokuvia. ”You look fantastic in the morning”, kuten eräs ystävällinen kanssamatkustaja kuittasi Hespelle lentoaseman WC:ssä.


Empire State Building ei erottunut sumussa kokonaisuudessaan. Kenelle tästä voi valittaa?
Sää New Yorkissa oli lämmin mutta sumuinen. Kiitos sumun, emme taksistamme nähneet lainkaan New Yorkin skylinea. Emme antaneet sen vaikuttaa The City -innostukseemme, vaan aloitimme päivän aamiaisella Empire State Buildingin tuntumassa Korea Wayn ja Broadwayn risteyksessä.

Päivä Cityssä kului tuttuja nähtävyyksiä kerraten. Emme kadottaneet tai takalukinneet paljon mitään.

Times Squarella jaksaa hyppiä, vaikka ei olisi nukkunut muutamaan yöhön.

Ei vielä mitään kiirettä lentoasemalle.
Vielä hymyilyttää. Autuaan tietämättöminä tulevista koettelemuksista.
Kun lopulta oli aika lähteä takaisin lentokentälle, taksin saaminen ei sujunutkaan helposti. Saimme tehdä vartin töitä kadunvarressa ennen kuin tyhjä taksi löytyi. Matka kohti lentoasemaa alkoi, ja pääsimmekin joitakin kymmeniä metrejä eteenpäin sujuvasti ennen kuin liikenne jumittui täysin. Kuskinamme oleva Ahmad alkoi tuskissaan haroa vähäisiä hiuksiaan ja puhaltelemaan huolestuneesti. Ahmad kertoi, että kaupunki on jumissa YK:n yleiskokouksen ja yleisen perjantairuuhkan vuoksi ja matka lentoasemalle saattaa kestää tuplasti. Emme vielä lannistuneet tästä, olimmehan taas hyvissä ajoin, mutta seuraavan vartin ja sen aikana edettyjen seuraavan kymmenen metrin aikana Ahmad alkoi olla sitä mieltä, että emme välttämättä ehdi koneeseemme.

Ahmad mainitsi, että ehtisimme kentälle junalla ja alkoi loputtoman jaarittelun kokemuksistaan koneeseen yrittävistä asiakkaista ja työmatkustelustaan junassa Long Islandilla sijaitsevaan kotiinsa. Lopulta saimme Ahmadista ulos tarvittavat tiedot junamatkustamisesta JFK:n lentokentälle. Vielä yhden taksissa vietetyn tuskaisen vartin ja Ahmadin paniikin lietsonnan ja itsensä toistelun jälkeen olimme asemalla, josta meidän tuli mennä Long Island Rail Roadilla Jamaicalle ja sieltä edelleen Air Train JFK:lla lentoasemalle. Löysimme itsemme siis jonottamasta junalippuja Jamaicalle. Saatuamme liput ehdimme juosten seuraavaan junaan, vaikka Hespeltä putosikin kenkä kolmesti. Hikisinä junassa tiedustelimme kanssamatkustajilta, että olemme varmasti oikeassa junassa. Julkisilla matkustelu usean viikon yksityis- ja taksiautoilun jälkeen tuntui kummalliselta. Jamaicalla meidän tulisi vaihtaa Air Trainiin. Air Trainin lippuautomaatilla koimme taas tuskaisia hetkiä, koska masiina hyväksyi luottokortteja varsin valikoivasti. Lopulta saimme liput ja jatkoimme taas matkaamme juosten.

Ehdittiin! Helpottuneet lipun ostajat junassa.
Lopulta olimme lentokentällä lähes tunti ennen boardingin alkamista – olimme siis juosseet aivan turhaan! Lisäksi laukkujen saaminen tavarasäilytyksestä oli sinänsä haasteellista mutta yksinkertaista niiden jättämiseen verrattuna. Kun vielä turvatarkastuskin eteni hyvin, jäi meille taas aikaa shoppailla. 

Ennen lentoa loungessa havaitsimme, että koneeseemme tulee YK:n yleiskokouksesta palaavia arvovieraita. Koska olimme heränneet ja peseytyneet pääasiassa puolitoista vuorokautta sitten, jouduimme turvautumaan ystävämme lanseeraamaan juristin suihkuun: hiukset ponnarille ja tax freestä runsaasti parfyymiä.

Lento sinivalkoisin siivin sujui taas mallikkaasti ja untakin saimme.

Näiltä sampanjoilta melkein myöhästyttiin.
Päivän opetukset:
- Tarkista etukäteen, onko kaupungissa YK:n yleiskokousta. Saatat myöhästyä koneesta.
- Älä tunge samaan pyöröoven lokeroon kaverin kanssa. Ehdit seuraavassakin lokerossa.
- Huomioi perjantairuuhkat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti