Honeymoon is over

Prkl mikä viima! San Francisco paljasti tiistaina todelliset kasvonsa, eikä maanantain helteestä ollut enää tietoakaan. Jopa palmut olivat tänään sumun peitossa. Vaatteet alkaa olla lopussa, joten seuraavaksi olisi hyvä löytää outlet. Samoin alkaa rahat olla lopussa, joten jopa ennen outlettia täytyy käydä noutamassa San Josen piilaaksosta sopiva nörtti tai täältä jostain muualta riittävän epätasapainoinen miljonääri, joka rahoittaa loppureissun. Eihän me edes olla tehty muuta kuin syöty ja ajeltu julkisilla ja taksilla. Niin ja syöty.

Koleasta ilmasta huolimatta tänään tapahtui huimasti kaikenlaista. Ensinnäkin jo aamiaisaikaan ilmeni, että yövymme riistäjähotellissa. Kokit, tarjoilijat, siistijät ja muu hotellin henkilökunta vaati hotellia vastaan boikottia osoittamalla mieltään hotellin ulkopuolella. Lopulta kun pääsimme ulos hotellista, ajelimme ratikalla Castroon. Ratikka-ajelu osoittautui varsin mielenkiintoiseksi. Kyydissä oli huimasti oudompaa porukkaa kuin HSL:n 3B:ssä. Kukaan ei tosin ollut silmin nähden päissään, mutta meidän jälkeen normaaleimmaksi yksilöksi julistimme mitä ilmeisemmin narkolepsiasta kärsivän papan, joka oli aamulla vetäissyt kolme kauluspaitaa päällekkäin. On siinä ollut napittamista. Vähänhän me ymmärrettiin siitä, että ehkä meidänkin olisi ollut hyvä pukea vähintään kolme paitaa päällekkäin.


San Francisco tuoksuu muuten marihuanalta.

Castrossa.

Castrossa suoritimme pari sateenkaaren väristä lähihistoriaan liittyvää rastia. Koska julkisilla matkustaminen oli osoittautunut erittäin epäilyttäväksi ja sitä paitsi hitaaksi, vaihdoimme taksiin. Ystävällinen korealaissetämies ajoi meidät huokeaan hintaan Castrosta Alamo Squarelle, jolta aukeni upea näköala alas kaupunkiin. Myös viktoriaaninen arkkitehtuuri on näkemisen arvoista.

Alamo Squarella.

Alamo Squarelta meidät ajoi kohtelias hispaano Haight-Ashburyyn, Haightin ja Ashburyn risteykseen. Siellä vasta merkillistä väkeä olikin! Osalla oli edelleen kukka hiuksissaan. Lounasta nautimme pistävässä marihuanan tuoksussa.

Tupu hippitunnelmissa.

Haight-Ashburysta löytyi myös Janis, Jimi ja Jerry.

Mission: Golden Gate Bridge. Status: not quite accomplished. Meidän mielestä oli järjettömän loistava suunnitelma ajaa fillarilla Golden Gate Parkista Golden Gate Bridgelle. Niinpä siis kävelimme Golden Gate Parkiin, josta ensinnäkin oli käsittämättömän vaikea löytää polkupyrävuokraamo ja jossa toisekseen hämmensi pyöräilyn kieltävät kyltit. Lopulta kun ehkä löytyi paikka, josta pyöriä olisi voinut vuokrata, oltiin niin hyytyneitä ja jäässä, että ei todella huvittanut pyöräillä. Päivikki sai äärettömän hyvän startin, kun ensimmäinen taksi tuntiin ajoi ohi, ja niinpä taas matka jatkui sujuvasti pirssillä. Matkalla huomasimme, että pyöräily San Franciscossa ei kannata. Jos vaikka oltaisiinkin saatu pyörät allemme, ei taatusti oltaisi ikinä nähty Golden Gate -siltaa.

Mistä niitä fillareita saa?!? Päivikki ja hodari.

No on se hieno!!

Nyt nähtiin, mutta yhtä huono ajatus kuin pyöräily oli ajaa taksilla sillan toiselle puolelle. Ensinnäkin silta on paremmassa kulmassa kaupungin puolelta. Toisekseen takaisin päin tultaessa on tietulli. Kolmannekseen toiselta puolelta ei saa taksia takaisin. Lopulta löydettiin jonkinsortin turistikärry, jolla päästiin takaisin. Meno oli viimaista ja tuli ikävä kolmen paidan papan kahta paitaa. Bonuksena kuitenkin tuli turistikierros Pacific Heights -hienostoalueelle, joka muuten olisi jäänyt näkemättä. Samoin kertasimme jo joitakin nähtyjä paikkoja.

Pelastauduimme turistikärryyn.

Illalla, kun lämpö palasi jäseniin, oli Gurlz' night out. Ei siitä tällä kertaa enempää.

Päivän opetukset:
- Jenkeissä ajetaan autolla. Älä pyöräile mihinkään.
- Ota taksi.

Huomenna saadaan auto. Seuraava bloggaus luvassa, kun päästään nettiin.